Historia


ilveshjk_1949_sqr.jpgHJK - 50 vuotta junnukiekkoa

Jääkiekkoklubi jatkaa Helsingin Jalkapalloklubin pitkää, 37 vuotta pääsarjassa, kiekkoperinnettä. 70-luvun alussa, Klubin noustua muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen pääsarjaan, huolestuivat jalkapalloilijat jääkiekon vievän heiltä rahoituksen ja ehkä suosionkin. Eikä varmaan ihan aiheetta. Sen seurauksena neljä nuorta miestä: Matti Pajunen, Tauno Rusila, Risto Malin ja Reino Bäckman, perustivat Helsingin Jääkiekkoklubi ry:n 20.3.1972. Jalkapalloklubin sitoumusten vuoksi toiminta päästiin aloittamaan vasta seuraavana vuonna viidellä juniorijoukkueella ja korttelijoukkueilla.


Kultainen 80-luku

Esko Uronen toimi ensimmäiset neljä vuotta seuran puheenjohtajana. Tapani Korpela jatkoi samoin neljä kautta, jonka jälkeen Matti Jokinen siirtyi kentältä puheenjohtajaksi kahdeksi vuodeksi. HJK nousi alueen juniorikiekossa suurseurojen, HIFK, Jokerit ja Karhu-Kissat joukkoon, saavuttaen useita aluemestaruuksia ja v.-81 C-nuorten SM-kultaa.

Myös aikuisten kiekkoa pelattiin. Miehet lähinnä II-divisioonassa ja naiskiekkoilun virallisesti käynnistyttyä Klubi voitti kaksi ensimmäistä Suomen mestaruutta vuosina –83 ja –84, lähinnä oman tyttöjoukkueen pelaajista muodostetulla ryhmällä.

Kiekkoilun oloja kehitettiin. Esko Uronen ja Martti Sihvo olivat vahvasti mukana Myllypuron jäähallihankkeessa. Sihvo toimi mm. hallisäätiön hallituksen puheenjohtajana. Jäästä oli pulaa silloinkin ja Klubin ehdotuksesta otettiin jäänjaossa seuran käytössä ollut pisteytysjärjestelmä käyttöön, jolla saatiin kiistoja vähennettyä.


Jokeri-Klubi

Jääkiekon ylimmällekin tasolle yritettiin. 80-luvun alussa Jokerien painiessa talousvaikeuksien kanssa, siirtyivät pelioikeudet Jokeri-Klubin Tuki ry:lle, käytännössä Klubille. Erään kauden alussa Jokerit pelasi yhden erän jopa Klubin paidoissa. Aimo Mäkisen toimesta joukkue kuitenkin vaihtoi narripaidat ylleen, eikä sen jälkeen ole niistä luopunut.

Urheilu on usein aaltoliikettä, joten hyvien vuosien ja pääsarjan viedessä johdon huomion alkoi taantuminen. 80-luvun lopussa seuralla oli vain neljä joukkuetta, joiden menestyskin oli melko vaatimaton. Keijo Rönön johdolla alettiin toimintaa tervehdyttää ja 90-luvun puoliväliin mennessä seuralla olikin joukkueet lähes kaikissa ikäluokissa. Nuorimpiin ikäluokkiin pelaajat saatiin omasta kiekkokoulusta ja resurssien parantuessa saatiin pelaajia muistakin seuroista, joista osa paluumuuttajia.

Kiekkoklubi tänään

HJK oli HIFK:n junioritoiminnan ensimmäinen yhteistyöseura. Seurat tekivät yhteistyötä vuodesta 2002 lähtien 18 kauden ajan. Yhteistyöseurojen määrä kasvoi vähitellen kausien myötä ja yhteisöön liittyivät HJK:n jälkeen Grankulla IFK, Kirkkonummen Salamat, Sipoon Wolf, Helsingin Kiekko-Tiikerit sekä viimeisimpänä 2016-2017 mukaan tullut Red Wings. Laajenemisen myötä yhteistyön rajahyöty HJK:lle laski ja rajakustannus kasvoi. Perusteellisen analyysin lopputulemana Helsingin Jääkiekkoklubi HJK ry on päättänyt kaudesta 2020-2021 alkaen jatkaa itsenäisenä seurayhteisöjen ulkopuolisena jääkiekon erikoisseurana.

Tänä päivänä HJK:n tavoite on toimia nuorisojääkiekkoon suuntautuneena erikoisseurana, jonka tavoitteena on tarjota kaikille toimintaamme sitoutuville mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa kunkin omien mahdollisuuksien mukaisesti.  Nuoremmat ikäluokat pelaavat Nuori Suomi-hengessä ja E-ikäryhmästä eteenpäin tavoitteena on muodostaa kaiken tasoisia joukkueita. HJK:lla on hyvä maine ja hyväksytty asema jääkiekon kasvattajaseurana Helsingin alueella. Se on saavuttanut oman tavoitteensa mukaisen aseman alueellaan ja tulevalla kaudella hetkellä HJK on ilmoittautunut alueen sarjatoimintaan 24 joukkueella, kaikissa ikäluokissa aina G:stä A-ikäryhmään, ja monessa ikäryhmässä usealla joukkueella.

HJK:lla on tällä hetkellä joukkueita ja harrastajia enemmän kuin koskaan sen historiassa, motivoituneet toimihenkilöt ja vanhempien tuki toiminnalleen, joten seuran toimintaedellytykset kehittää toimintaansa edelleen ovat erinomaiset.

Kirjoittanut: Leo Lähteenmäki ja päivittänyt Timo Riikonen.