TOIMINTAOHJEET                                                            päivitetty 7.3.2008

1. JOHDANTO

1.1                 LYHYT KATSAUS HELSINGIN JÄÄKIEKKOKLUBI/HJK:N HISTORIAAN

1.2.                KIRJALLISTEN TOIMINTAPERIAATTEIDEN TAVOITE

2. HELSINGIN JÄÄKIEKKOKLUBIN TAVOITTEET JA ARVOT

2.1                 KASVATUKSELLISET TAVOITTEET JA SUHDE KOULUUN

2.1.1              PÄIHTEETÖN PELIKENTTÄ

2.1.2              SUHDE KOULUUN

2.2                 URHEILULLISET TAVOITTEET

2.2.1              LAADUKAS KASVATTAJA G-C2 –JUNIOREISSA

2.2.2              HIFK:LLE RINNAKKAINEN KILPAKIEKKOVAIHTOEHTO C1-B -JUNIOREISSA

2.2.3              MENESTYVÄ EDUSTUSJOUKKUE OMISTA KASVATEISTA 2-DIVISIOONAAN

2.2.4              MITÄ TAVOITTEET PELAAJIEN OSALTA MERKITSEVÄT

2.3                 HELSINGIN JÄÄKIEKKOKLUBIN ARVOT JA NIIDEN TOTEUTUMINEN

3. SEURA JA JOUKKUEET

3.1                 SEURAN JÄSENET

3.2                 JÄSENKOKOUKSET

3.3                 HALLITUS JA HALLITUKSEN NIMEÄMÄT TOIMIHENKILÖT

3.4                 VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ

3.5                 JÄÄNJAKOVASTAAVA

3.6                 JOUKKUEET

3.7                 KIEKKOKOULU

3.8                 MUUT YHDISTYKSET, JOISSA SEURA ON JÄSENENÄ

3.9                 JOUKKUEENJOHTAJIEN KOKOUS

3.10               TIEDOTUS

4. NUORI SUOMI

5. URHEILUTOIMINTA

5.1                 TOIMINTA ERI IKÄLUOKISSA

5.2                 VALMENNUS JA OHJAUS

5.3                 PELAAJAN KEHITTYMISEN ARVIOINTI

5.4                 HARJOITTELU

5.5                 PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN

5.6                 OTTELUT JA TURNAUKSET

5.7                 PELAAJAN RANKAISEMINEN

6.  JOUKKUEIDEN TOIMIHENKILÖT 

6.1                 TOIMIHENKILÖIDEN VALINTA

6.2                 TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT

6.2.1              VALMENTAJA / OHJAAJA

6.2.2              JOUKKUEENJOHTAJA

6.2.3              HUOLTAJA

6.2.4              RAHASTONHOITAJA

6.2.5              VANHEMMAT

6.3                 TOIMIHENKILÖN RANKAISEMINEN

7. TALOUDEN HOITO SEURASSA JA JOUKKUEISSA

7.1                 SEURAN TALOUDEN HOITO

7.2                 YKSITTÄISEN JOUKKUEEN VARAINHANKINTA JA TALOUDENHOITO

7.2.1              JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS

7.2.2              JOUKKUEEN HANKINNAT

7.2.2.1           MAALIVAHDIN VARUSTEET 

7.2.3              JOUKKUEEN RAHAT JA OMAISUUS

7.2.4              PELAAJAN SIIRTYMINEN JOUKKUEESTA TOISEEN SEURAN SISÄLLÄ

7.2.5              PELAAMISEN LOPETTAMINEN SEURASSA

7.2.6              JOUKKUEEN JAKAUTUMINEN TAI LOPPUMINEN

7.2.7              TALOUSASIOIHIN LIITTYVIEN ONGELMIEN RATKAISEMINEN

8. JÄÄVUOROT, VARUSTEKOPIT JA NIIDEN HALLINTA

9. SEURAN VARUSTEET

9.1                 YLEISTÄ

9.2                 SEURAN EDUSTUSASUT

9.3                 SEURAN FANITUOTTEET

1. JOHDANTO

1.1 LYHYT KATSAUS HELSINGIN JÄÄKIEKKOKLUBI/HJK:N HISTORIAAN

 Helsingin Jääkiekkoklubi/HJK:n perinteet johtavat aina vuoteen 1907, jolloin kesäkuun 19. päivä Fredrik Wathen ja hänen ystävänsä perustivat Helsingin Jalkapalloklubin. Helsingin Jalkapalloklubi jakautui myöhemmin lajiseuroihin, joista Helsingin jääkiekkoklubi/HJK edustaa jääkiekkoa. Helsingin Jääkiekkoklubi/HJK jatkaa Helsingin Jalkapalloklubi/HJK:n pitkää, 37 vuotta jääkiekon pääsarjassa, kiekkoperinnettä.

 Helsingin Jääkiekkoklubin synty ajoittui 1970-luvun alkuun ja tilanteeseen, jossa Klubin noustua muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen jääkiekon pääsarjaan jalkapalloilijat huolestuivat siitä, että jääkiekon vie heiltä rahoituksen ja ehkä suosionkin, eivätkä varmaan ihan aiheetta. Tilanteen seurauksena neljä nuorta miestä: Matti Pajunen, Tauno Rusila, Risto Malin ja Reino Bäckman, perustivat Helsingin Jääkiekkoklubi ry:n 20.3.1972. Toiminta päästiin aloittamaan vasta seuraavana vuonna viidellä juniorijoukkueella ja korttelijoukkueilla Jalkapalloklubin sitoumusten vuoksi. 

1.2. KIRJALLISTEN TOIMINTAPERIAATTEIDEN TAVOITE

 HJK:n toimintaan tulee vuosittain mukaan uusia pelaajia ja heidän vanhempiaan Näillä kirjallisilla toimintaperiaatteilla pyrimme viestittämään kaikille seuran piirissä toimiville miten seura toimii ja millaisia arvoja se kunnioittaa. Näiden ohjeiden lisäksi Helsingin jääkiekkoklubin toimintaa määrittelevät seuran säännöt sekä mahdolliset muut hallituksen antamat erilliset ohjeet ja tiedotteet.

 Helsingin jääkiekkoklubi/HJK tarjoaa lapsille ja nuorille ympäristön harrastaa jääkiekkoa hyvin hoidetussa seurassa vanhempien ja muiden seuran organisaatiossa toimivien aikuisten tuella. Tunnustukseksi laadukkaasta toiminnastaan Helsingin jääkiekkoklubi/HJK sai vuonna 2002 Nuori Suomi -sinetin.

 Nämä ohjeet ovat voimassa toistaiseksi ja niitä tullaan päivittämään tarvittaessa hallituksen toimesta.  Keväällä 2006 Helsingin Jääkiekkoklubi/HJK:ssa  suoritettiin Suomen Jääkiekkoliiton toimesta Ice Hockey Pass –laatuarviointi, josta saadun palautteen perusteella ymmärrettiin, että Helsingin Jääkiekkoklubi/HJK:n pitkän historian aikana muovautuneet toimivat toimintaperiaatteet on saatava paremmin dokumentoitua ja viestitettyä eteenpäin.

 Helsingissä 15.09.2007

Helsingin Jääkiekkoklubi/HJK ry:n hallitus

2. HELSINGIN JÄÄKIEKKOKLUBIN TAVOITTEET JA ARVOT

2.1 ARVOT JA TAVOITTEET

 Helsingin Jääkiekkoklubin tärkein tavoite on kasvattaa yhdessä vanhempien ja koulun kanssa ja yhteiskuntakelpoinen, yhteistoimintakykyinen, positiivinen, aktiivinen ja osaava nuori, joka kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon ympäröivän yhteiskunnan. Klubilaiselle on tärkeää hyvä toisen ihmisen kunnioittaminen, hyvä käytös sekä kestävän kehityksen periaate. Lisäksi tavoitteena on mahdollisimman laaja yhteistoiminta koko Eteläisellä alueella, jolla tulevaisuudessa luodaan mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuus jatkaa harrastustaan eri tasoilla.

 Tarjota nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa kilpatasolla (A-, B-, ja C-juniorit) laadukkaasti hoidetussa seurassa, joka pitää huolta omista pelaajistaan.

 Helsingin Jääkiekkoklubi toimii yhteistoiminnassa Helsingin kaupungin ja alueen koulujen kanssa pyrkien kaikessa toiminnassaan tukemaan nuorisotyöhön liittyviä hankkeita, joilla edistetään laajan liikunnallisen elämäntavan oppimista.

Helsingin Jääkiekkoklubin toimii vuosittain yli 500 junioria ja toiminnan ohjaajaa. Toiminnassa on mukana myös vanhempia, eri yrityksiä ja yhteisöjä tukien toiminnallaan tärkeää nuorisotyötä, jossa liikunnalla ja kasvatuksella on tärkeä merkitys. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme kaiken saatavissa olevan tuen eri sidosryhmistä arvokkaan työmme tukemiseksi ja kehittämiseksi. Tärkeintä on vanhempien osallistuminen eri tavoin toimintaan ja lapsen harrastustoiminnan kannustamiseen.  

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olemme luoneet HJK:ssa toimintamallin, johon me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa. Helsingin Jääkiekkoklubissa nuori huolehtii oikeanlaisesta ruokavaliosta, riittävästä levosta, omasta terveydestään (ei harjoittele eikä pelaa sairaana), hygieniastaan, koulunkäynnistä ja omaa hyvät käytöstavat.

2.1.1 PÄIHTEETÖN PELIKENTTÄ

 Tavoitteena Helsingin Jääkiekkoklubissa on kasvattaa pelaajat urheilulliseen elämäntapaan, johon ei kuulu tupakointi eikä alkoholin, huumaavien aineiden tai nuuskan käyttö. Nämä ovat kiellettyjä kaikissa seuran tilaisuuksissa. Seuran ja joukkueiden toimihenkilöiden velvollisuus on toimia hyvinä esimerkkeinä sekä huolehtia asiaan liittyvästä ohjauksesta ja valvonnasta.

2.1.2 SUHDE KOULUUN

Helsingin Jääkiekkoklubin ikäluokkajoukkueiden pelaajille koulunkäynti on ensisijainen tehtävä, jääkiekko ei saa olla esteenä koulutehtävien tekemiselle.

2.2 URHEILULLISET TAVOITTEET

Helsingin Jääkiekkoklubi/HJK:n tavoitteena on tarjota pelaajilleen mahdollisuudet harrastaa kiekkoilua laadukkaasti hoidetussa seurassa. Helsingin Jääkiekkoklubi on ensisijaisesti juniorikasvattajaseura. Seuraavassa käydään läpi mitä kasvattaminen ja tavoitteet tässä yhteydessä merkitsevät.

2.2.1 LAADUKAS KASVATTAJA G-C2–JUNIOREISSA

Tavoite on toimia laadukkaana kasvattajana G-C2–junioreissa (6-15 v.).  HIFK Jr Hockey ry. ja Helsingin Jääkiekkoklubi ry. solmivat 13.12.2002 yhteistyösopimuksen koskien juniorijääkiekon edistämistä pääkaupunkiseudulla. HIFK:n ydinosaamista on kilpaurheilu erityisesti A – C–nuorissa ja Helsingin Jääkiekkoklubi on ensisijaisesti juniorikasvattajaseura. Nuoremmassa C-ikäluokassa HJK:n pelaajat voivat pyrkiä HIFK:n edustusjoukkueisiin ja heitä tullaan myös ohjaamaan HIFK:iin, mikäli pelaajalla katsotaan olevan siihen edellytyksiä. Lisäksi HJK:n jaHIFK:n välinen vuosittain tehty farmisopimus mahdollistaa pelaajien joustavan siirtymisen seurasta ja joukkueesta toiseen.

2.2.2 HIFK:LLE RINNAKKAINEN KILPAKIEKKOVAIHTOEHTO C1-B -JUNIOREISSA

Tavoite on toimia HIFK:lle rinnakkaisena kilpakiekkovaihtoehtona C1 – B–junioreissa (16-18 v.).  HJK perustaa HIFK:n rinnalle C1-B joukkueita, jotka pelaavat HJK:n väreissä. HIFK:ssa harrastajamäärät ovat korkeat, josta syystä uusien pelaajien vastaanottaminen on vaikeaa. Toisaalta HIFK on avoin seura, joten uudet yrittäjät ovat aina tervetulleita. Mikäli pelaajia on yli tarpeen, ts. joukkueisiin pyrkii enemmän pelaajia kuin voidaan ottaa vastaan, tapahtuu väistämättä karsintaa. Tämä kohdistuu eritoten C-junioreihin. Tällä tavoin HJK ja HIFK yhteistyössä varmistavat toiminnan jatkuvuuden myös C1-B-ikäluokisssa. Lisäksi tämä sopimus hillitsee pelaajakatoa HJK:n nuoremmissa ikäluokissa. Lapset voivat harrastaa jääkiekkoa rauhassa omassa joukkueessaan ja kun aika koettaa on jokaisella mahdollisuus halutessaan panostaa kilpakiekkoon C-ikäisenä, joko HIFK:n punaisissa tai HJK sinisissä väreissä. Seurat pyrkivät myös lähentämään toimintojaan m onilla tavoin, mm. valmentajakerhojen ja varusteyhteistyön kautta. Toinen yhteistyön kohde on seurojen luistelu- ja kiekkokoulut, joiden avulla pyritään takaamaan riittävät harrastajamäärät.

2.2.3 MENESTYVÄ EDUSTUSJOUKKUE OMISTA KASVATEISTA AIKUISJOUKKUEESEEN  

Tavoitteena on, että pelaajat voivat A-ikäluokan jälkeen siirtyä HJK:n aikuisikäryhmiin, joita tullaan perustamaan tarvittaessa, mikäli niille on olemassa edellytykset. Tarve selvitetään vuosittain keväällä sarjakauden jälkeen.

2.2.4 MITÄ TAVOITTEET PELAAJIEN OSALTA MERKITSEVÄT

 a) Seura ei aseta kilpailumenestystavoitteita pelaajilleen tai joukkueilleen. Seuran näkemys on se, että kilpailumenestys on lopputulos siitä miten hyvää valmennusta pystymme pelaajillemme järjestämään, miten hyvin olosuhteet harjoittelulle on pystytty järjestämään ja millaisia pelaajia joukkueissa on. Pyrimme Helsingin Jääkiekkoklubissa kehittämään kaikkia edellä olevista kolmesta osa-alueesta niin laadukkaasti, että voimme tarjota eri sarjatasoilla pelaaville joukkueilla sekä yksittäiselle pelaajalle hänen omien tavoitteidensa mukaiset kehittymismahdollisuudet.

b) Kanssapelaajien ja kilpailijoiden arvostamisen opettamista.  

c) Kansainvälisyyskasvatusta joukkuevierailujen kautta.

d) Pelaajien kasvattamista urheilulliseen elämäntapaan ja päihteettömyyteen .

e) Pelaajien ohjaamista oman pelaajauran jälkeen valmentaja- tai tuomaritehtäviin.

2.3. HELSINGIN JÄÄKIEKKOKLUBIN ARVOT JA NIIDEN TOTEUTUMINEN

URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA

Helsingin Jääkiekkoklubin tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria muodostamaan elämänkatsomus, jossa urheilullisuus ja liikunnan ilo muodostavat vahvan perustan hyvälle itsetunnolle ja terveelle elämälle. Jokaiselle Klubilaiselle on tärkeää huolehtiminen omasta hyvinvoinnista säännöllisen liikunnan ja terveiden elämäntapojen avulla.

VASTUUNTUNTO

Jokaisella pelaajalla on vastuu itsestään ja pelikavereistaan kaukalossa.  Jokainen Klubilainen ja jokaisen juniorin vanhempi tuntee vastuunsa joukkueen ja seuran toiminnasta ja tekee parhaansa edistääkseen hyvässä hengessä tapahtuvaa yhteistyötä joukkueen sisällä, joukkueiden kesken ja joukkue-seura -akselilla. Helsingin Jääkiekkoklubi tukee kasvatuksellisessa työskentelyssä lapsen ja nuoren kotia ja koulua.

TASAPUOLISUUS

Jokainen pelaaja on oikeutettu tasapuoliseen ohjaukseen ja kohteluun peleissä ja harjoituksissa.

LÄHIMMÄISEN KUNNIOITTAMINEN

Kanssapelaajia tai pelaajien vanhempien osalta kanssavanhempia sekä muita juniorityössä mukanaolevia kohdellaan arvostuksella ja kunnioituksella. Lähimmäiselle suodaan oikeus lausua mielipiteensä ja siitä keskustellaan asiallisesti.

AVOIMUUS

Seuran toimintaperiaatteet ja -suunnitelmat ovat avoimia kaikille seuran jäsenille ja seura tiedottaa niistä joukkueille oma-aloitteisesti ja aktiivisesti. Joukkueet huolehtivat aktiivisesti omasta tiedottamisestaan. Seura on toiminnassaan avoin ja tiedottaa jäsenilleen säännöllisesti toiminnastaan.

3. SEURA JA JOUKKUEET

Seuran virallinen nimi on Helsingin Jääkiekkoklubi/HJK ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Seurasta käytetään nimilyhennettä HJK. HJK:n toimintakausi on 1.4. – 31.3.

3.1 SEURAN JÄSENET

Helsingin Jääkiekkoklubin jäsenistön muodostavat pääosin pelaajat. Joukkueiden toimihenkilöille suositellaan seuran jäseneksi liittymistä. Seuran varsinaiset jäsenet hyväksyy hallitus. Em. toimivien eli varsinaisten jäsenten lisäksi seurassa voi olla kunnia- ja kannattajajäseniä. Seuran jäsenmaksukausi on sama kuin toimintakausi. Mikäli jäsenmaksu maksetaan ilmoitettuun eräpäivään mennessä, on jäsenyys takautuvasti voimassa toimintakauden alusta lähtien. Jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa 6 kk ajan maksamatta, jäsenen katsotaan eronneen seuran jäsenyydestä.

3.2 JÄSENKOKOUKSET

Varsinaisia kokouksia järjestetään kerran vuodessa. Vuosikokouksessa valitaan seuran puheenjohtaja ja hallitus sekä hyväksytään tilinpäätös, talousarvio ja toimintasuunnitelma. Vuosikokous päättää myös seuraavan kauden jäsenmaksusta.

Puheenjohtajan ja hallituksen toimikausi alkaa vuosikokouksen päättymisestä ja jatkuu seuraavan  vuosikokouksen päättymiseen saakka. Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkun määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen.  Seuran kokouksissa äänivaltaisia ja vaalikelpoisia ovat seuran täysi-ikäiset jäsenet, lukuun ottamatta kannattajajäseniä.

3.3 HALLITUS JA HALLITUKSEN NIMEÄMÄT TOIMIHENKILÖT 

Hallitukseen kuuluu kuusi seuran kokouksessa valittua henkilöä. Hallitus käyttää seuran kokousten ulkopuolella suurinta päätös – ja toimeenpanovaltaa vastaten mm. seuran taloudesta. Hallitus hyväksyy joukkueiden perustamisen ja toimihenkilövalinnat sekä tukee ja valvoo joukkueiden toimintaa.  

Puheenjohtaja

Puheenjohtaja valitaan seuran vuosikokouksessa. Puheenjohtaja johtaa hallituksen työskentelyä ja  vastaa yhdessä hallituksen kanssa seuran toiminnan kehittämisestä  sekä edustaa seuraa muissa

yhdistyksissä, joissa seura on jäseninä.  Puheenjohtaja on seuran työntekijöiden esimies.

Varapuheenjohtaja

Varapuheenjohtaja toimii tarvittaessa puheenjohtajan sijaisena. Varapuheenjohtaja valitaan

hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Rahastonhoitaja

Rahastonhoitajan tehtäviin kuuluu seuran talouden seuranta, jäälaskutus, seuran kirjanpidosta vastaaminen, seuran varusteiden hankinnan valvominen ja joukkueenjohtajien tukena oleminen (mm. joukkueenjohtajakokoukset).

Ikäkausivastaavat

Ikäluokilla (G- F, E-D,C-A) on hallituksessa kausittain valittava yhdyshenkilö, joka rooli on

erityisesti joukkueenjohtajien toimintaa tukemalla toimia ikäluokan kummina. Yhdyshenkilöt

nimetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Varustekoordinaattorit

Seuran pyrkii tarjoamaan kaikille pelaajille ainakin yhden pelipaidan. Varustekoordinaattorit vastaavat paita- ja varustevarastosta sekä tilaavat tarvittaessa uusia varusteita. Koordinaattorit nimetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Ongelmanratkaisuelin

Tavoitteena on ratkaista ongelmat niiden syntypaikoilla. Pitkittyvien tai vaikeiden kiistojen

selvittelyyn hallitus voi pyytää apua ongelmanratkaisuelimeltä. Ongelmanratkaisuelimen

muodostavat hallituksen edustaja, seuran vanhempien edustaja sekä yksi ulkopuolinen jäsen.

Ongelmanratkaisuelin perehtyy tapaukseen, kuulee kiistan osapuolia ja antaa sen jälkeen

esityksensä ratkaisuksi osapuolille ja hallitukselle, joka tekee ratkaisupäätöksen. 

Seuran hallitus nimeää ongelmanratkaisuelimen edustajat kaudeksi kerrallaan.  Ongelmanratkaisuelin ei käsittele raha-asioista johtuvia erimielisyyksiä (kts kohta 7.2.7). Hallituksen, seuran työntekijöiden ja muiden toimihenkilöiden tiedot löytyvät toimintaohjeiden  liitteestä nro 2.

3.4 VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ

Valmennuspäällikkö vastaa seuran valmennustoiminnasta, sen linjauksista, valmentajien valinnasta ja toiminnan valvonnasta. Valmennuspäällikkö kartoittaa valmentajatilannetta seuran tarpeisiin ja vetää seuran valmentajakerhoa. Valmennuspäällikön vastuulla on myös tasoryhmien tekeminen ja ryhmien pelaajavalinnat. Valmennuspäällikkö kartoittaa joukkueiden jääaika tarpeita ja tiedottaa niistä jäänjakovastaavalle sekä toimii seuran Nuori Suomi – yhteyshenkilönä. Valmennuspäällikön esimiehenä toimii seuran puheenjohtaja.

3.5 JÄÄNJAKOVASTAAVA

Jäänjakovastaava jakaa seuran jäävuorot joukkueille yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti ja tiedottaa nämä joukkueenjohtajille tai heidän nimeämilleen tiedottajille. Jäänjakovastaava tiedottaa liittoon aluepäällikölle joukkueiden kotipeliajat jokaisen kauden alussa. Jäänjakovastaava tarkistaa seuran / joukkueiden peliajat jääkiekkoliiton nettisivuilta (alku- ja jatkosarjat) sekä vahvistaa ne ja ilmoittaa tarvittavista muutoksista aluepäällikölle.

3.6 JOUKKUEET

Käytännön valmennus- ja kilpailutoiminta Helsingin Jääkiekkoklubissa tapahtuu ikäluokkajoukkueissa. Jokainen joukkue vastaa omasta toiminnastaan ja on velvollinen noudattamaan seuran sääntöjä ja hallituksen antamia ohjeita.  Joukkueen vanhemmat valitsevat keskuudestaan joukkueenjohtajan, varainhoitajan ja huoltajat sekä näille tarvittavan määrän apuvoimia joukkueesta riippuen. Valmennuspäällikkö valitsee/hyväksyy joukkueelle vastuuvalmentajan. Seuran hallitus hyväksyy kaikki toimihenkilövalinnat.  Tavoitteena on se, että nuoremmissa, alle 10-vuotiaissa ikäluokissa olisi käytettävissä yksi ohjaaja 5-6 pelaajaa kohti, joten aktiivisten vanhempien toivotaan kutsuttaessa osallistuvan ohjaukseen vastuuvalmentajan apuna. Vanhemmissa ikäluokissa valmennus muuttuu, joukkueille pyritään löytämään ulkopuolisia valmentajia ja vanhempien rooli ohjaajina pienenee.

Joukkue voi koostua eri ikäryhmistä pelaavista pelaajista, jotka osallistuvat sarjaan alueen kilpailusääntöjen mukaisilla rajoitteilla. Ikäryhmien tulee tehdä joukkueen toiminnasta ja pelisäännöistä kirjallinen sopimus joka tulee hyväksyttää hallituksella ennen ko joukkueen sarjailmoittautumista.

3.7 KIEKKOKOULU

Helsingin jääkiekkoklubi tarjoaa vuosittain noin sadalle lapselle luistelun ja kiekkoilun ensiopetuksen kiekkokoulussa.  Kiekkokouluun kuuluu sekä ohjaava osuus että peliosuus. Kiekkokouluun otetaan pääosin 5-9 -vuotiaita lapsia, joille tarjotaan mahdollisuus liittyä joko uusiin perustettaviin ikäkausijoukkueisiin tai jo olemassa oleviin oman ikäistensä pelaajien joukkueisiin.

3.8 MUUT YHDISTYKSET, JOISSA SEURA ON JÄSENENÄ

Helsingin jääkiekkoklubi on Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) jäsen.

3.9 JOUKKUEENJOHTAJIEN KOKOUS

Joukkueenjohtajien kokoukset järjestetään kuukausittain elo-huhtikuussa pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18 Paloheinässä. Joukkueenjohtaja on osallistumisvelvollinen joukkueenjohtajien kokouksiin. Joukkueenjohtajien kokouksiin tulee laatia esityslista, jonka tulee sisältää vähintään seuraavat kohdat:

- kokouksen avaus

- läsnä olevien joukkueenjohtajien toteaminen

- valmennuspäällikön katsaus

- katsaus jäänjakoon ja jäämaksuihin

- hallituksen ajankohtaiset asiat: seura, alue ja liitto

- joukkueenjohtajien ja ikäluokkavastaavien katsaus joukkueittain/ikäluokittain

- varusteasiat

- odotettavat toimenpiteet ja aikataulut joukkueenjohtajien osalta

- muut asiat

- kokouksen päättäminen

3.10 TIEDOTUS

Tiedotuksesta vastaa hallitus ja sen erikseen nimeämät henkilöt.

Seuran tiedotuskanavina toimii omat nettisivut sekä meiliyhteydet, jotka on muodostettu palvelemaan erikseen tiedotusta joukkueenjohtajille, valmentajille sekä vanhemmille.

Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri vastaavat hallinnollisesta tiedotuksesta niin seuran sisällä kuin seuran ulkopuolisiinkin tahoihin.

Valmennuspäällikkö vastaa valmennuksellisesta tiedotuksesta.

Nettivastaava vastaa seuran nettisivujen päivityksestä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa. 

Jäänjakovastaava vastaa jääaikojen tiedottamisesta joukkueille sekä rahastonhoitajalle, joka laskuttaa jäät ja muut joukkueelta ilmoitetulla tavalla.

Rahastonhoitaja vastaa taloudellisesta tiedotuksesta yhdessä puheenjohtajan kanssa, jotka toimivat myös yhdyshenkilöinä koskien taloudellisia asioita seuran sisällä kuin ulkopuolellakin.

Varustevastaava vastaa seuran varusteiden tiedostuksesta joukkueisiin ja ulkopuolisiin nähden.

Joukkueen sivujen päivityksestä vastaa joukkueen nettivastaava ja tiedotuksesta joukkueen sisällä joukkueenjohtaja, joka toimii myös yhdyshenkilönä niin seuraan kuin ulkopuolisinkaan tahoihin.

Joukkueen sisäinen tiedotus toimii joukkueen nettisivujen sekä meiliyhteyksien välityksellä.

Joukkueen toimihenkilöillä ja vanhemmilla on mahdollisuus puheenjohtajan luvalla myös koko seuran kattavaan tiedostukseen tai seuran ulkopuoliseen tiedotukseen.

Kiekkokoulun tiedotuksesta vastaa erikseen nimetty kiekkokouluvastaava.

4. NUORI SUOMI

Helsingin jääkiekkoklubi sai Nuori Suomi -sinetin vuonna 2002 tunnustuksena laadukkaasta junioritoiminnastaan. Toimiminen sinettiseurana on normaalia jääkiekkoseuran toimintaa, jossa lajiharjoittelun ja pelaamisen ohella korostetaan erityisesti lasten ja nuorten kasvun ohjauksen merkitystä sekä monipuolisten liikunnallisten valmiuksien kehittämistä. Yleisinä tavoitteina ovat yksilön henkinen kasvu, sosiaalisuuteen kasvaminen ja urheilullisten elämäntapojen omaksuminen.  Jääkiekkoilullisesti tavoitteena on auttaa jokaista lasta ja nuorta kehittymään innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla.

Sinettiseurana toimiminen velvoittaa Helsingin jääkiekkoklubia toimimaan jatkuvasti lasten ehdoilla eri kehitysvaiheessa sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintaansa. Painopisteenä on ohjaajien ja valmentajien kouluttaminen. Toimiminen sinettiseurana antaa Helsingin Jääkiekkoklubille etusijan Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) n palvelujen käytössä. Sinettiseurana Helsingin jääkiekkoklubi tarjoaa valmentajille hyvät kehitysmahdollisuudet.

Sinettiseurana Helsingin jääkiekkoklubi on sitoutunut täyttämään seuraavat lupaukset:

1.                   Seuran johto on informoitu Nuori Suomi –ohjelmasta

2.                   Seuralla on Nuori Suomi –yhteyshenkilö

3.                   Seuralla on sisäiset pelisäännöt

4.                   Seuralla on ongelmanratkaisuelin

5.                   Lasten vanhemmat on informoitu Nuori Suomi –ohjelmasta

6.                   Ohjaajilla ja valmentajilla on Nuori Suomi -ideologian mukainen koulutus

7.                   Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja koulutusjärjestelmä

8.                   Seuralla on käytössä Nuori Suomi –materiaali

5. URHEILUTOIMINTA

5.1 TOIMINTA ERI IKÄLUOKISSA

Helsingin Jääkiekkoklubin toiminnan rungon muodostavat harjoitteluryhmät, ikäkausijoukkueet ja kiekkokoulu.  

5.1.1 Kiekkokoulu ja uusien joukkueiden perustaminen    

Helsingin Jääkiekkoklubi järjestää vuosittain kiekkokoulun 5-9 -vuotiaille lapsille.  Kiekkokouluun otetaan kausittain  ilmoittautumisjärjestyksessä n. 100 lasta. Kiekkokoulu alkaa kausittain lokakuun puolivälissä ja päättyy maaliskuun puolivälissä. Harjoituspäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Lauantaiharjoituksissa keskitymme luistelun ja kiekkoilun alkeisiin. .  

Kiekkokoulun tavoitteena on tarjota osallistujille hauska tutustuminen jääkiekon perusteisiin, kuten

luisteluun, mailankäyttöön sekä yhdessä liikkumiseen. 

Vanhemmille järjestetään kiekkokouluvuoden aikana 1-2 tiedotustilaisuutta, joissa nämä voivat

tutustua jääkiekkoon harrastuksena ja saada vihjeitä mm. varusteista ja pukeutumisesta sekä  kysellä seuran edustajilta harrastuksesta ja seuratoiminnasta. Vähän ennen kiekkokoulun kauden päättymistä maaliskuussa perustaa seura joukkueen  kiekkokoulun nuoremmalle ikäluokalle. Kiekkokoulun vanhempien ikäluokkien pelaajat voivat liittyä seurassa jo toimiviin joukkueisiin.  Perustettavien joukkueiden organisaatio rakentuu pelaajien vanhempien varaan. Seura avustaa ohjaajien hankinnassa. On toivottavaa, että vanhemmat jo kiekkokoulukauden aikana ilmoittaisivat  halukkuudestaan toimia perustettavan joukkueen tukiryhmässä ohjaajina, joukkueenjohtajana tai  huoltajana. Seura tarjoaa kaikille uusille aktiivisille vanhemmille koulutusta ja neuvoja uusissa tehtävissä.

5.1.2 Joukkueet G-F ikäluokissa

Kussakin ikäluokassa toimii perustamisvuodesta riippuen useita joukkueita, siten että kaikille mukana oleville voidaan tarjota mahdollisuus osallistua harjoitteluun sekä Leijona-liigaan omalla taitotasollaan. Tavoitteena on se, että ikäryhmän eri tasoisiin harjoitteluryhmiin jako mahdollistaa myös uusien pelaajien mukaantulon myös myöhemmässä  iässä. Ikäluokanuokan tavoitekoko on n. 60 pelaajaa.  

5.1.3 Joukkueet E2-C2 ikäluokissa

E2 ikäluokasta alkaen siirrytään SJL:n eteläisellä alueella tasosarjoihin. Taitotasoero eri sarjatasoilla pelaavien joukkueiden välillä voi olla huomattava. Helsingin Jääkiekkoklubin joukkueet E2-C2 ikäluokkiin muodostetaan vuosittaisen pelaajien määrän ja taitotason mukaan.  Pelaajien taitotason arvioinnin pohjana on edellisellä kaudella valmennuspäällikön johdolla tehtävä ikäluokan pelaajien seuranta (kts kohdat 5.3 ja 5.3.1). Tavoitteena on löytää jokaiselle pelaajalle mielekäs harjoittelu- ja pelaamisympäristö, joka tukee pelaajan tavoitteita sekä tarjoaa onnistumisia ja haasteita. Tarvittaessa vastuuvalmentajista voidaan nimetä ikäluokkavastaavaksi, mikäli E2-C2 ikäluokissa on eri sarjatasoilla pelaavia joukkueita.

5.1.4 Joukkueet C1-A ikäluokissa

CI ikäluokasta alkaen siirrytään SJL:n valtakunnallisiin tasosarjoihin. Taitotasoero eri sarjatasoilla pelaavien joukkueiden välillä on huomattava. HJK:n joukkueet C1-A ikäluokkiin muodostetaan vuosittaisen pelaajien määrän ja taitotason mukaan.  Pelaajien taitotason arvioinnin pohjana on edellisellä kaudella valmennuspäällikön johdolla tehtävä ikäluokan pelaajien seuranta (kts kohdat 5.3 ja 5.3.1). Tavoitteena on löytää jokaiselle pelaajalle mielekäs harjoittelu- ja pelaamisympäristö, joka tukee pelaajan tavoitteita sekä tarjoaa onnistumisia ja haasteita.

5.1.4 Pelaaminen muussa kuin omassa ikäluokassa  

Tavoitteenamme on, että pelaajat harjoittelevat ja pelaavat ensisijaisesti omassa ikäluokassaan ja pelaajat ohjataan oikeisiin ikäluokkiin jo kiekkokoulusta. Loppuvuodesta (loka - joulukuu) syntyneet pelaajat voivat pelata vuotta nuorempien mukana SJL:n yli-ikäisyyssäännön mukaisesti. Nuorempi pelaaja voi pelata vanhemmassa ikäluokassa, mikäli tähän on perusteltu syy, esim. yhteiskuljetukset, lahjakkuus tai ryhmän koko; tällaisessa tapauksessa joukkueen vastuuvalmentaja ja valmennuspäällikkö sopivat asian aina erikseen.

5.2 Valmennus ja ohjaus

Seura valitsee/hyväksyy vastuuvalmentajan/ohjaajan joukkueisiin ja kiekkokouluun kaudeksi kerrallaan.  G–F junioreissa ja nuoremmissa ohjaaminen (valmentaminen) on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Ohjauksessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren tarpeet sekä etu. Toimitaan lasten ehdoilla, jolloin jokainen mukana oleva pääsee kokemaan onnistumisen elämyksiä.  

E- ja vanhemmissa junioreissa valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista

kehittymään hänen tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Jääkiekkoilullisena tavoitteena on  kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta sarjatasosta riippumatta.

5.3 Pelaajan kehittymisen arviointi

Samanikäisillä lapsilla voi olla jopa neljän vuoden ero fyysisessä ja henkisessä kasvussa. Pelaajan kehittymisen seuraamiseksi valmentajat/ohjaajat tekevät F 2 ikäluokasta alkaen kaksi kertaa kaudessa pelaaja-arvioinnin (syksy/kevät), sekä ”kenttätestit” (kevät- kesä/syksy). Tarkoitus on seurata yksittäisen pelaajan kehitystä. Tarkkailtavat ominaisuudet ovat: henkiset ominaisuudet, omatoimisuus, fyysiset valmiudet, jääkiekkotaidot ja pelitilanneroolit. Lisäksi valmentajien/ohjaajien tulee antaa pelaajille henkilökohtaista palautetta kehittymisestä sekä suullisesti, että kirjallisesti ainakin D-B ikäluokissa. Kausittain pelaajien osaamista tarkkailevat valmentajien/ohjaajien lisäksi valmennuspäällikkö, mahdolliset D-B ikäluokkien ikäluokkavastaavat ja ulkopuoliset tarkkailijat (mm. tasontarkistus).

5.3.1 Tasontarkistukset

Valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. On yksittäisen pelaajan etu, että jo 10-13 –ikävuodesta eteenpäin samalla jääkiekkoilullisen kehityksen tasolla olevat pelaajat harjoittelevat ja pelaavat (eli muodostavat joukkueen)  keskenään. Tasontarkistusten tavoitteena on saada toimivat ryhmät, jolloin kaikki pelaajat saavat sopivaa ohjausta ja onnistumisen elämyksiä.

Pääsääntöisesti tarkistus pyritään tekemään keväällä. Lopullinen tarkistus ja mahdolliset muutokset

tehdään syksyllä ja vain erikoissyistä kesken kauden. Tasontarkistus ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan pelaajia seurataan koko kauden aikana. Valinnat ovat aina viime kädessä eri henkilöiden näkemyksiä, mistä syystä seurantaa tekee useampi kuin yksi henkilö. Näkemyksien mennessä ristiin, lopullisen päätöksen tekee aina valmennuspäällikkö. Tasontarkistus ja tarvittaessa tasoryhmien muodostaminen tehdään ensimmäisen kerran nuorempiin E- junioreihin siirryttäessä.

5.4 Harjoittelu

Kauden harjoittelusta vastuuvalmentaja/-ohjaaja tekee huhtikuussa kausisuunnitelman. Siinä selvitetään toiminnan yleinen päämäärä, toiminnan tavoitteet, harjoittelun jaksotus, harjoittelun sisältö eri jaksoille, harjoituskertamäärät, harjoituspelit, turnaukset ja muut tapahtumat. Kausi- ja taloussuunnitelmat esitetään joukkueen vanhempainkokouksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen suunnitelmat toimitetaan vielä seuran hyväksyttäväksi.

Jääkausi alkaa kaikilla joukkueilla viimeistään vakiovuorojen alettua elo-syyskuussa. Vanhemmat ikäluokat (D–B) aloittavat jääkautensa viimeistään elokuussa kun koulut alkavat. Jääkausi päättyy aikaisintaan huhtikuun lopussa. E – junioreissa ja nuoremmissa rinnakkaisjoukkueet saavat saman jäämäärän. D–B ikäluokissa jäämäärään voi vaikuttaa joukkueen sarjataso. Joukkueella voi jäävuorojen lisäksi olla viikoittainen salivuoro (monipuolisuus), jonka anominen hoidetaan joukkueen itsensä toimesta. Anomukseen tarvitaan seuran allekirjoitus.

Seura järjestää D2 ja vanhemmille ikäluokille kerran viikossa taitojääharjoittelua. Osallistuvat pelaajat ja taitojääharjoitusten  tavoitteet sovitaan jääkauden alussa.

5.5 Pelaaminen ja peluuttaminen

G- ja F-juniorien harjoitusryhmistä muodostetaan otteluihin maalivahti mukaan luettuna enintään 15:n pelaajan joukkueita, riittävän pelikohtaisen suorituksellisen toistomäärän varmistamiseksi. Muissa ikäluokissa Helsingin Jääkiekkoklubi suosittelee mahdollisuuksien mukaan kolmella kentällisellä pelaamista. Sairaiden ja loukkaantuneiden pelaajien peluuttaminen on ehdottomasti kielletty.

5.5.1 Leijonaliiga (G-F –juniorit)

G-F -junioreissa pelataan Leijonaliigaa SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokainen pelaaja pelaa jokaisessa ottelussa yhtä paljon. Myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrän on oltava mahdollisimman tasainen Lisäksi pelaajia kierrätetään kaikissa otteluissa kaikilla pelipaikoilla. F2 –ikäluokkaan asti on myös kaikkien halukkaiden saatava kokeilla myös maalivahdin pelipaikkaa.

5.5.2 E-juniorit

E-junioreissa pelataan SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokainen pelaaja pelaa jokaisessa ottelussa yhtä paljon (hihanauhasääntö). Myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrän on oltava mahdollisimman tasainen Lisäksi kenttäpelaajia kierrätetään kaikilla pelipaikoilla kauden aikana.

5.5.3 D-C2 –juniorit

D-C2 –junioreissa pyritään peluuttamaan koko kauden puitteissa mahdollisimman tasapuolisesti.

Tasapuolisuus voidaan mitata esim. kauden aikana pelattujen otteluiden määrällä.

5.5.4 C1-B  –juniorit

C1-B –junioreissa pyritään peluuttamaan hyödyntäen mahdollisimman laajasti joukkueen kaikkia pelaajia.  Jokaiselle pelaajalle pyritään saamaan riittävästi peliaikaa perustamalla eri sarjatasoille useampia rinnakkaisia joukkueita.

5.5.5  POIKKEUKSET PELUUTTAMISOHJEISTA

Pelaajan saamat rangaistukset, kurinpidolliset seikat, velvoitteiden laiminlyönnit tai poissaolot

harjoituksista voivat aiheuttaa muutoksia tasapuoliseen peluuttamiseen.

5.6 OTTELUT JA TURNAUKSET

Seura ilmoittaa joukkueet SJL:n järjestämiin sarjoihin. Tavoitteena on ilmoittaa joukkueet niiden pelaajien taitotasoa parhaiten vastaavalle sarjatasolle, jolloin ottelut ovat tasaisia ja pelaajia kehittäviä. Seura ei aseta menestymistavoitteita joukkueilleen, vaan antaa valmentajille/ohjaajille mahdollisuuden keskittyä pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen.

Joukkueet voivat osallistua ylialueellisiin harjoitussarjoihin, turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita

joukkueen hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa, huomioiden alueen, liiton ja seuran säännöt ja ohjeet. Turnauksissa tulee huomioida seuran alueen ja liiton antamat ohjeet. Seuralta joukkue joutuu anomaan luvan seuraavissa tapauksissa:

Turnaus on ulkomailla (tarvitaan myös kv -ottelulupa liitosta)

Joukkue järjestää itse turnauksen (anottava lupa myös alueelta)

5.7 PELAAJAN RANKAISEMINEN

Joukkueena harjoittelu ja pelaaminen vaativat kurinalaista ja yhtenäistä toimintaa. Aiheettomat poissaolot ja häiritsevä käyttäytyminen haittaavat asianomaisen omaa kehittymistä sekä koko joukkueen toimintaa. Ensisijaisena rangaistusmuotona on valmentajan puhuttelu harjoitusten yhteydessä. Jos on välttämätöntä, valmentaja voi sulkea pelaajan määräajaksi joukkueen toiminnan ulkopuolelle. Seuran hallitus voi erottaa pelaajan, joka vahingoittaa huomattavasti seuran (tässä tapauksessa joukkueen) toimintaa, eikä tilanne korjaannu joukkueen sisäisillä toimenpiteillä.

6. JOUKKUEIDEN TOIMIHENKILÖT

Helsingin Jääkiekkoklubin joukkueissa tulee olla nimettynä seuraavat toimihenkilöt:

• Vastuuvalmentaja            seura nimeää/hyväksyy

• valmentaja/ohjaaja            seura nimeää/hyväksyy

• maalivahtivastaava           seura nimeää/hyväksyy

• joukkueenjohtaja              vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa

• vastuuhuoltaja                  vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa

• huoltaja                            vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa

• varainhoitaja                     vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa

• varajoukkueenjohtaja       vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa

Kiekkokoulun päättymisen jälkeen perustettavissa joukkueissa vastuuvalmentaja, ohjaajat ja

maalivahtivastaava valitaan yleensä vanhempainkokouksissa, seura vahvistaa valinnat.

Toimihenkilöt muodostavat joukkueen johtoryhmän, joka vastaa kauden toiminnan toteutumisesta,

tehtyjen ja hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa. Toimihenkilöt ovat seuran edustajia joukkueessa ja heille suositellaan seuran jäseneksi liittymistä.

6.1 TOIMIHENKILÖIDEN VALINTA

Valmentajat/ohjaajat

Valmennuspäällikkö valitsee/hyväksyy joukkueille valmentajat/ohjaajat. 

Valmentajat/ohjaajat tekevät seuran kanssa valmennus/ohjaajasopimuksen.

Joukkueenjohtajat, huoltajat, varainhoitajat

Joukkueen vanhempainkokous valitsee keskuudestaan muut toimihenkilöt ja esittää seuran hallitukselle hyväksymistä varten. Toimihenkilöt valitaan aina kaudeksi kerrallaan.

6.2 TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT

6.2.1 VALMENTAJA / OHJAAJA

Toimii seuran tavoitteiden ja arvojen mukaan.

Noudattaa valmentajasopimusta.

Toimii yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa.

Laatii kauden toimintasuunnitelman ja budjetin yhdessä joukkueenjohtajan ja

rahastonhoitajan kanssa. *)

Kauden harjoitussuunnitelman laadinta ja harjoitusperiaatteet. *)

Laatii harjoituskohtaisen minuuttiohjelman. *)

Toteuttaa laaditun harjoitusohjelman käytännössä.

Nimeää ja peluuttaa joukkueen otteluissa. *)

Johtaa otteluita ja harjoituksia. *)

On mahdollisuuksiensa mukaan läsnäolovelvollinen kaikissa joukkueen tapahtumissa.

Vastaa joukkueen pelaajavalinnoista. *)

Vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä.

On kurinpitovelvollinen yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa.

Osallistuu valmentajakerhon tilaisuuksiin.

Osallistuu vanhempainkokouksiin.

Informoi vanhempia kauden harjoitus- ja kilpailutoimintaan liittyvistä asioista. *)

*) toimiessaan vastuuvalmentajana

6.2.2 JOUKKUEENJOHTAJA

Toimii seuran tavoitteiden ja arvojen mukaan.

Laatii joukkueelle toimintasuunnitelman ja budjetin yhdessä vastuuvalmentajan ja

rahastonhoitajan kanssa.

Järjestää vanhempainkokoukset tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa kaudessa.

Vastaa tiedottamisesta joukkueessa ja pitää yhteyttä pelaajien vanhempiin.

Laatii joukkueen viikko- / kuukausiohjelman sekä organisoi ottelut, leirit, turnausmatkat ja

muut tapahtumat yhdessä vastuuvalmentajan kanssa.

Vastaa valmentajan kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamisesta.

Huolehtii ja vastaa siitä, että kaikki joukkueen pelaajat ja toimihenkilöt ovat

asianmukaisesti ja ajoissa lisensoitu.

Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla.

On mahdollisuuksiensa mukaan läsnäolovelvollinen otteluissa aina ja harjoituksissa

tarvittaessa.

On osallistumisvelvollinen joukkueenjohtajien kokouksiin.

Tiedottaa joukkueelleen hallituksen päätöksistä ja huolehtii niiden toimeenpanosta.

Ylläpitää pelaajaluetteloa.

Toimii tarvittaessa Helsingin Jääkiekkoklubi -turnauksen ikäluokkavastaavana.

On perehtynyt SJL:n kilpailusääntöihin.

Toimii yhdyssiteenä seuran ja joukkueen, toisaalta pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä ja toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa.

Suorittaa muut seuran antamat tehtävät.

Laatii toimintakertomuksen yhdessä valmentajan kanssa.

HJK ry antaa jj-kansion joukkueenjohtajan käyttöön.

6.2.3 HUOLTAJA

Toimii seuran tavoitteiden ja arvojen mukaan.

Vastaa seuran joukkueiden käyttöön luovutetuista varusteista, niiden kierrätyksestä, jaosta

ja kunnossapidosta sekä pitää varustekirjanpitoa.

Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta.

Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa.

Huolehtii joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja otteluissa.

Vaatii pelaajilta yleistä hygieniaa.

Organisoi joukkueen luistinten teroituksen.

On läsnäolovelvollinen joukkueen harjoituksissa ja otteluissa.

Huolehtii pelaajien juomahuollosta otteluissa ja harjoituksissa.

Osallistuu huoltajille järjestettäviin koulutuksiin.

On kurinpitovelvollinen yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa.

6.2.4 RAHASTONHOITAJA

Toimii seuran tavoitteiden ja arvojen mukaan.

Laatii joukkueelle toimintasuunnitelman ja budjetin yhdessä vastuuvalmentajan ja

joukkueenjohtajan kanssa.

Valvoo omalta osaltaan joukkueen taloudenpitoa.

Hoitaa joukkueen raha-asiat, seuraa ja huolehtii joukkueen kausimaksujen valvonnan.

Toimittaa joukkueen maksamat kilometrikorvaus- ym. kulukorvaukset.

Vastaa joukkueen kirjanpidon ja taloudellisen seurannan toteuttamisesta.

6.2.5 VANHEMMAT

Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita. Vanhemmilla on päävastuu taloudesta ja hallinnosta, he hyväksyvät joukkueen toimihenkilöiden esittämät budjetti- ja toimintasuunnitelmaehdotukset joukkueen vanhempainkokouksissa. Vanhemmat valitsevat kauden alussa edellä mainitut toimihenkilöt ja lisäksi nimeävät edustajat muihin tarvittaviin tehtäviin sekä hyväksyvät edellisen kauden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. 

Lisäksi vanhemmat:

Toimivat seuran tavoitteiden ja arvojen mukaan.

Laativat itselleen pelisäännöt (D1 ja nuoremmat).

Sitoutuvat noudattamaan laatimiaan pelisääntöjä sekä toimimaan niiden ja SJL:n sekä alueen sääntöjen mukaan.

Osallistuvat joukkueen vapaaehtoistyöhön yhteisen harrastuksen hyväksi.

Ymmärtävät omalta osaltaan toiminnassaan lasten harrastustoiminnan periaatteet.

Pelaajien vanhemmilta edellytetään rakentavaa ja kannustavaa asennetta lasten harrastusta kohtaan.

Arvostava käyttäytyminen tuomareita, vastustajia, näiden vanhempia sekä oman joukkueen jäseniä

kohtaan kuuluu Klubi-henkeen. Näitä periaatteita rikkovaa henkilöä kohtaan joukkue ja seuran

hallitus voivat ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla joukkueen työrauha ja seuran maine voidaan

palauttaa. Toimenpiteinä voidaan käyttää muun muassa puhuttelua, määräaikaista kieltoa osallistua

joukkueen/seuran tilaisuuksiin tai muita kurinpidollisia ja ohjaavia toimia.

6.3 TOIMIHENKILÖN RANKAISEMINEN

Pelitilanteissa tapahtuneesta rikkomuksesta liiton elimet voivat langettaa toimitsijakieltoja myös

joukkueen toimihenkilölle. Toimitsijakiellon saanut henkilö ei saa osallistua joukkueen peleihin muuten kuin katsojana. Seuran sääntöjen mukaan hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on seuraan liittymällä sitoutunut, on vahingoittanut seuran toimintaa tai mainetta tai joka on jättänyt noudattamatta seuran kokouksen tai hallituksen päätöstä. Ristiriitojen välttämiseksi jäsenten tulee pidättäytyä kaikista sellaisista jääkiekkoon liittyvistä hankkeista, joilla ei ole seuran johdon hyväksyntää.

7. TALOUDEN HOITO SEURASSA JA JOUKKUEISSA

7.1 SEURAN TALOUDEN HOITO

Helsingin Jääkiekkoklubin seuratason talouden hoitajana toimii seuran rahastonhoitaja. Seuran joukkueiden taloutta hoitaa joukkueen rahastonhoitaja.

7.2 YKSITTÄISEN JOUKKUEEN VARAINHANKINTA JA TALOUDENHOITO  

Helsingin Jääkiekkoklubin joukkueet tekevät kullekin toimintakaudelle joukkueensa budjetin ja toimintasuunnitelman. Joukkueenjohtaja esittelee budjetin joukkueen vanhemmille ja toimittaa sen myös seuralle ilmoitettuun määräpäivään mennessä. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan.  Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Yksittäisen joukkueen budjetin hyväksymisestä päättää joukkueen päätösvaltainen vanhempienkokous.

Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja rahastonhoitaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla. Taloudellinen vastuu seuran suuntaan on joukkueenjohtajalla. Joukkueen rahastonhoitaja laatii toimintavuodesta tilinpäätöksen ja joukkueen tilintarkastajat laativat tilintarkastuskertomuksen huhtikuun loppuun mennessä ja toimittavat ne seuran hallitukselle tarkistusta varten sekä tiedoksi joukkueen vanhemmille. 

Joukkueiden kirjanpidon tulee olla seuran ohjeiden mukainen.    

7.2.1 JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS

Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkueen nimissä olevaa pankkitiliä käyttävät kunkin joukkueen nimetyt vastuuhenkilöt. Kukin joukkue nimeää nämä vastuuhenkilöt keskuudestaan, nimeäminen tapahtuu päätösvaltaisessa vanhempainkokouksessa. Yleensä näitä henkilöitä ovat joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja.  Tilien käyttöoikeuksien muutokset hoidetaan seuran hallituksen kautta. Seuran hallitukselle toimitetaan vanhempainkokouksen pöytäkirja, josta uudet käyttöoikeuden haltijat joukkueen tiliin löytyvät.  Joukkue toimittaa seuran hallituksen kokouksen pöytäkirjanotteen pankkiin. 

7.2.2 JOUKKUEEN HANKINNAT

Joukkueet voivat hankkia itselleen tarvitsemaansa materiaalia omaan käyttöönsä. Hankinnoista päätetään päätösvaltaisessa vanhempainkokouksessa. Joukkue voi nimetä keskuudestaan vastuuhenkilön, joka vastaa hankitusta materiaalista.

7.2.3 JOUKKUEEN RAHAT JA OMAISUUS

Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai jollakin muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta joka on joukkueen käytössä. Joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun päättää joukkueen vanhempienkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että varoja kerätään ainoastaan toimintavuoden kuluihin. Joukkue voi kerätä maksuja yli tarpeensa, jos suunnitelmissa on esimerkiksi leirejä, turnausmatkoja ym., joiden kulut ovat normaalia korkeammat.

Kesäajalle on syytä määrätä oma kausimaksunsa, joka peittää kulut. Näin siksi, että harjoitusryhmän vahvuus saattaa kesäharjoitusjaksolla varsinkin D-junioreista ylöspäin olla lopullisen joukkueen pelaajamäärää suurempi. Kesäkausimaksun tulee kattaa kulut siihen asti kunnes joukkueet lopullisesti määritellään. 

Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tai nuoren tarvitse lopettaa jääkiekon harrastamista. Käytännössä tämä tarkoittaa riittäviä mahdollisuuksia talkootyöhön, jotta kuluja saadaan näin peitettyä. Kaikki ne, jotka ovat osallistuneet päätöksentekoon taloudellisissa vaikeuksissa olevan perheen pelaajan auttamisesta, ovat vaitiolovelvollisia asian suhteen.

7.2.4 PELAAJAN SIIRTYMINEN JOUKKUEESTA TOISEEN SEURAN SISÄLLÄ

Kun pelaaja siirtyy seuran sisällä joukkueesta toiseen, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuna vanhalle joukkueelle. Velvoitteiden suorittamisen jälkeen pelaajan jyvitetty osuus talkoo- tai muuten kerätystä rahasta siirtyy hänen mukanaan uuteen joukkueeseen. Jakautuneesta joukkueesta siirtyvällä rahalla voi yhtenä toimintavuonna pienentää vain kausimaksua. Sillä ei voi esimerkiksi ostaa varusteita siirtyneille pelaajille! Pelaaja palauttaa kaikki vanhalta joukkueelta saamansa varusteet.

7.2.5 PELAAMISEN LOPETTAMINEN SEURASSA

Pelaaja ilmoittaa joukkueenjohtajalle kirjallisesti lopettamisensa seurassa. Tällöin pelaaja palauttaa kaikki seuralta ja joukkueelta saamansa varusteet. Mikäli hän siirtyy toiseen seuraan, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuna seuralle siirtopapereiden saamiseksi. Siirtopaperit allekirjoittaa seuran siihen valtuuttama henkilö saatuaan kirjallisen lopettamisilmoituksen joukkueenjohtajalta. Kaikki siirtyvän pelaajan maksamat rahat, talkoilla tehdyt hyvitykset kausimaksuun, ilmoitustulot ym. jäävät joukkueen tai seuran tilille.  Sama periaate koskee lopettaneita pelaajia; lopettaneet pelaajat eivät saa rahaa tai tavaraa, koska ne ovat seuran omaisuutta. 

7.2.6 JOUKKUEEN JAKAUTUMINEN TAI LOPPUMINEN

Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai jollakin muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta yksityishenkilöille. Loppuvan joukkueen kaikki varat ja omaisuus jäävät seuralle.

7.2.7 TALOUSASIOIHIN LIITTYVIEN ONGELMIEN RATKAISEMINEN

Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja, muu toimihenkilö tai yksittäisen pelaajan vanhemmat kysyvät ensin neuvoa talouteen liittyvissä asioissa seuran puheenjohtajalta ja hallituksen jäseniltä. Talouteen liittyvissä asioissa ongelmanratkaisuryhmänä toimii ko. joukkueen joukkueenjohtaja, seuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Seuran hallituksella on lopullinen päätösvalta epäselvissä talousasioissa.

8. JÄÄVUOROT, VARUSTEKOPIT JA NIIDEN HALLINTA

Jäänjakovastaava jakaa seuran käyttöön tulevan jääajan jäävuoroiksi joukkueille. Joukkue on vastuussa saamistaan jäävuoroista. Mikäli joukkue ei käytä saamaansa jäävuoroa, on asia ilmoitettava välittömästi, mieluiten kaksi viikkoa etukäteen, jäänjakovastaavalle joka tarjoaa vapautuvaa jäävuoroa ensin seuran omille joukkueille ja sen jälkeen muille käyttäjille. Joukkuetta laskutetaan vaikka se ei vuoroaan käyttäisikään jos vapautuvalle jäävuorolle ei löydy käyttäjää.

Kesäjäät varaa ja jakaa seuran jääjakovastaava, joukkueen toiveet ja tavoitteet huomioiden.

Varustekoppien jaosta päättää seuran hallitus.

9. SEURAN VARUSTEET

9.1 YLEISTÄ  

Helsingin Jääkiekkoklubin hallitus päättää vuosittain seuran varusteiden hankinnasta ja edustusasujen mallista sekä Helsingin Jääkiekkoklubin-logon käyttöoikeudesta seuran varusteissa ja asusteissa. Seura pyrkii tarjoamaan osana jäsenmaksuaan pelaajien käyttöön 1-2 pelipaitasarjaa. Pelipaidat inventoidaan tarvittaessa vuosittain keväällä niiden kierrätyksen, kunnon ja lukumäärän tarkistamiseksi. Pelipaidat ovat seuran omaisuutta. Säilymisestä, kunnossapidosta ja korjauksista vastaavat joukkueet. Varustevastaavat vastaavat ja huolehtivat pelipaitavarastosta ja suorittavat tarvittavat hankinnat yhdessä seuran rahastonhoitajan kanssa.

9.2 SEURAN EDUSTUSASUT

Seuralla on kaksi pelipaitaa (sininen ja valkoinen) ja siniset pelihousut  ja kypärä. Sukat ovat siniset/valkoiset.

Joukkueet käyttävät näitä varusteita osallistuessaan sarjaotteluihin, harjoitusotteluihin sekä turnauksiin. Kentän ulkopuoliseen edustamiseen seuran hallitus valitsee vuosittain asusteet, joissa saa käyttää seuran logoa. Seuran logon käyttäminen muissa asusteissa vaatii aina seuran hallituksen luvan.  

9.3 SEURAN FANITUOTTEET

Seuran varustevastaavilla on myynnissä joukkueiden käyttöön viirejä, minipaitoja, pinssejä, Helsingin Jääkiekkoklubi -merkkejä sekä logollisia kiekkoja. Seuran logon käyttäminen muissa tuotteissa vaatii aina seuran hallituksen luvan.